Kevin Schafer / iNaturalist

Lliw kawsaymanta

Llapa kawsayta waqaychanapaqa, hatun kuska kamachikuymi, tukuy hatun qallariq rikuy, chaypim tarikun Plan Estratégico de la Convención de Diversidad Biológica y las Metas de Desarrollo Sustentable de la ONU nisqan. Llapa urqukunaqa allin rupariqmi llapan kawsaykunapaq lliw pachakunapi chaynataq continente nisqampi, hinaspanmi qawarichin achka especies endémicos y especialistas nisqanta, chaykunam tarikun llumpay mana kallpayuq chay cambio climático nisqampaq, chaynataq llapa ripuymanta (aswan ancha altukunaman) llapa pisos térmicos nisqan. La cordillera de los Andes nisqanqa, ancha pampa allpapi, samachin kimsa laruta, chaykunam ancha qunisqa llapan kawsaykunapaq: los Andes Tropicales nisqan tarikun Tumbes-Chocó-Magdalena nisqampi, hinaspa los Bosques de Lluvias Invernales de Chile nisqan. Chayqa tarikun 7000 km de extensión de los Andes nisqampi, chaykunapim tarikun ancha achka ecosistemas nisqanku, muntikuna, sachakuna hinaspa urqu pastukuna, llapa selvas húmedas y páramos de latitudes tropicales nisqanmanta hasta las gélidas estepas montañas de la Tierra del Fuego nisqankama. Kaykunapim tarikun llapa ima kawsaypa wasinkuna, chayna qawarichwan oso de anteojos, puma, urqupi kundurkuna. La Iniciativa Andina de Montañas nisqanqa qawarin llapa kawsaykunata waqaychanapaq, sumaqta llapa ecosistema nisqanta qarkanampaq, chaymi huk allin sayasqa hina ruwaynin chay Plan de Acción para el Desarrollo Sostenible de las Montañas Andinas nisqampi, chayqa kallpanchan llapa willakuykuna paqarinampaq hinaspa lliw yachayninkuta, qunakunamkupaq.
Cambio climático nisqan

Melissa Delzio / flickr.com

Luis Daniel Llambí
Los Andes nisqanqa, huk urqukuna hinam, qawarichiwanchik manchariyta hinaspa mana allin kallpayuq kasqanta llapa cambio climático nisqampaq, mana allinkunam yapakun allpa ruruchiyta muyuchin. Yapakunmi allpa rupariy hinaspapas muyurinmi achka tikrayman llapa parakuna (Llumpayta paran utaq mana para kanchu) ritikunapaqmi chaykuna apamun, hikutan chinkachinampaq llapa continente nisqampi hinaspa, llapa priwapi, pampa allpakunapi, chayna masyarin llapa allin allpata, carbono nisqanta chinkachin. Chaynataqmi paqarichin llapa paisaje nisqampi, qawarichin llapa imayna rakisqa kasqanmanta llapa pisos ecológicos y ecosistemas nisqanta (Chayqa llapa urqukunapi hinaspa munti ancha anqaspi); chaymi hikutamun llapa ambientes estratégicos nisqanta hinaspa humedales antoandinos nisqanta chinkachinampaq; chayna asllayachin lliw timpupa nichukunata achka especies endémico o de distribución restringida nisqanta. Chaynataqmi cambio climático nisqan paqarichin manchachiyta qalikayninchikmanta, hinaspa llapa runakunapa allin mikuyninmanta, chayqa musuq kurukuna, unquykuna rikurimuptin, chaykunam ñakachin tarpuykunata, runakunata, ancha frecuencia de eventos climáticos extremos nisqan kaptin (Chaki pacha, allpa wichiykuy, tuñikuy, ancha rupay) hinaspa asllayamun yakukuna chawpi pachapi. 2018 watamantam kay Iniciativa Andina de Montañas nisqan tanqarimun Agenda Estratégica, sobre adaptación al Cambio Climático en las Montañas de los Andes nisqanta, aypayta munan mana allin kayta asllayachinampaq, llapa procesos de adaptación y resiliencia nisqanta kallpanchanampaq, llapa investigación científica social y ambiental nisqantawan, chayqa allin punim, imayna rumawayta chay adaptación nisqanpaq llapan región nisqampi.
Chullunku
Melissa Delzio / flickr.com

Recursos Hídricos nisqanmanta

Los Andes nisqampa runakunamanta

Ignacio Platero / flickr.com